Viikon ilmiönä käydään tänään valintamuotoilun ja käyttäytymistaloustieteen perustietoa. Käyttäytymistaloustiede pohjautuu mm. psykologian ja taloustieteen tutkimukseen. Molemmissa tieteissä mainetta niittänyt Daniel Kahneman on tullut tunnetuksi monesta valintamuotoilussakin käytetystä ilmiöstä; nyt tutustutaan tarkemmin hänen kuvailemaansa systeemi 1:een ja 2:een. (Tarkennus: Kahneman ei kuitenkaan ole ainoa aihetta tutkinut tai teoretisoinut.)
Systeemi 1 ja 2. Nopea ja hidas ajattelu. Intuitiivinen ja rationaalinen ajattelu. Impulsiivinen ja reflektiivinen systeemi. Kuvauksia on monia, mutta niistä saanee jo ohuesti kiinni, mistä on kyse. On olemassa monia päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä, mutta eri systeemeihin perustuva ajattelu on perusta kaikelle muulle päätöksenteolle.
Nopea ajattelu on se automatisoitunut päätöksenteko, joka tapahtuu jopa ihmisen lainkaan sitä tiedostamatta. Nopea ajattelu on olemassa, jotta ihmisen ei tarvitsisi käyttää kaikkea kapasiteettiaan yksinkertaistenkin päätösten tekemiseen. Aamuisin sängystä nouseminen ja suoraan vessaan marssiminen kuuluvat usein automaattisen ajattelun piiriin – ainoastaan omalle lapselleen voi joutua usein järkeilemään, miksi taas mennään aamupesulle – muilla se on täysin rutiinia. Viikoittainen kauppareissu on melko automatisoitunut, varsinkin jos elintarvikkeet ovat tuttuja, eikä viikkoruokailusuunnitelmiin sisälly mitään ihmeellistä tai uusia reseptejä. Systeemi 1 hyödyntää paljon ajattelun oikopolkuja, mutta sen kanssa voi mennä myös pahasti harhaan. Esimerkiksi erilaiset stereotypiat tai täysin satunnainen ankkuri voi vaikuttaa päätöksentekoon henkilön sitä itse tajuamatta. Stereotypioita ja ankkurointia voidaan avata tarkemmin tulevissa postauksissa.
Hidasta ajattelua käytetään usein jonkin uuden edessä tai jos päätetään jotain merkittävää. Merkittävällä ei välttämättä tässä kontekstissa tarkoiteta todellisuudessa merkittävää vaan lähinnä jotain normaalin automatisaation ulkopuolelta. Jälkikasvun syntymäpäivälahja, tekeillä olevien villasukkien väri tai autopesun valinta voivat upota systeemi 2:n piiriin – ellei toiminta ole päätöksentekijälle täysin rutinoitunutta. On loogista käyttää rationaalista ajattelua sellaisissa tilanteissa, jotka vaativat hieman skarpimpaa lähestymistä tai päätöksentekoa, eikä henkilöllä ole vankkaa kokemuspohjaa juuri siitä tehtävästä päätöksestä. Ensimmäisen sijoitusrahaston valinta voi vaatia aikaa, vaivaa ja runsasta selvitystyötä. Jos sijoituskertoja on takana jo satoja, saattaa päätöksenteko olla automatisoidumpaa – vaikkei kuitenkaan järjestäen parempaa.
Omiin ajatteluprosesseihin ei välttämättä voi mahdottomasti vaikuttaa, mutta on hyvä tiedostaa kahden eri prosessin olemassaolo. Pelkästään tiedostaminen voi auttaa oman päätöksenteon ymmärtämisessä. Jos aihe kiinnostaa enemmän, ole yhteydessä meihin ja tutustu Nobel-voittaja Kahnemanin bestselleriin Ajattelu nopeasti ja hitaasti.
Nopea ja hidas ajattelu Kahnemanin itsensä selittämänä:
Lopuksi päivän teemaan sopiva vitsi:
What do you ask Daniel Kahneman when he has to use the bathroom?
Is it a system 1 or a system 2?
-Evan Nesterak, The Behavioral Scientist