Marraskuun terveyskuu -teema päättyy tänään ajankohtaiseen valintamuotoilun aiheeseen: miten influenssarokotusten ottajien määrää saatiin nostettua yksinkertaisella suunnittelupohjalla?
Influenssarokotuksissa lienee aina valitettavasti tilanne, että tarjonta ylittää kysynnän. Toisin sanoen rokotteita ei oteta riittävästi suosituksista huolimatta. Yksi valintamuotoilun perusperiaate onkin se, että pelkästään tiedon lisääminen ja tiedottaminen ei suoraan ohjaa toimintaan. Pitää tehdä toiminnan aloittamisesta helpompaa.
Milkman ym. (2011) tutkivat sitä, miten aikomus ottaa influenssarokote voidaan paremmalla muotoilulla viedä käytäntöön asti. Tutkimus toteutettiin suuryrityksessä, joka antoi rokotukset veloituksetta (N = 3272). Verrokkiryhmä sai tietääkseen ajankohdan ja paikan, josta saa rokotteita. Ensimmäinen käsittelyryhmä sai sapluunan, johon tuli itse kirjoittaa päivämäärä, jolloin rokotteen ottaa. Toinen käsittelyryhmä kirjoitti sapluunaan sekä päivämäärän että kellonajan. Kuvasta näkyy hyvin pohjien erot.
Miten kävi?
Verrokkiryhmästä rokotteen otti 33,1 %. Päivämääräryhmästä rokotteen otti 1,5 %-yksikköä enemmän, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkittävä. Kellonaikaryhmästä rokotteen otti 4,2 %-yksikköä enemmän. Tämä tulos oli tilastollisesti merkittävä. Jokaisessa ryhmässä oli yli 1000 koehenkilöä, joten pieneltä vaikuttavat prosentit oikeasti liikuttivat massoja. Johtopäätös? Mitä tarkemmaksi suunitelma tehdään, sitä paremmin se saattaa aktivoida haluttuun toimintaan.
Lähde: Milkman, K., , J., , J. J., , D. &Using implementation intentions prompts to enhance influenza vaccination rates. PNAS 108(206), 10415-10420.