Aina välillä mietin, olenko yksin tämän käyttäytymisen muotoilun, tuuppauksen ja valintamuotoilun aiheen kanssa täällä Suomessa, kuinka kauan minut vielä tullaan sekoittamaan palvelumuotoiluun, ja tapahtuuko aiheen äärellä yhtään tutkimusta Suomessa. Sitten vastaani tulee tapahtumia kuten Behavioural Insights in Designing Public Policy & Interventions. Palaan toiveikkaana huomaamaan, että yhä useampi on kiinnostunut käyttäytymisen muutoksesta – osa jopa päätöksenteon ilmiöiden, tuuppauksen ja käyttäytymistaloustieteen viitekehyksessä, jotka ovat itselleni tutuimmat ja omimmat.
Kaksipäiväinen tapahtuma keskittyi nimensä mukaisesti julkisiin käyttäytymisen muutoksen interventioihin ja aiheeseen liittyvään tutkimushankkeeseen. Puhujarivistössä nähtiin mm. Susan Michie, joka tunnetaan paremmin käyttäytymisen muutospyörästä ja COM-B-mallista, Lauri Sääksvuori, joka on mukana tutkimusryhmässä edistämssä influenssarokotusten ottamista Suomessa, Adam Oliver, joka puhui erilaisista julkisen holhoamisen mahdollisuuksista, sekä Francesca Papa, joka esitteli käyttäytymisen muutoksia OECD:n näkökulmasta ja päätyi lopussa määrittelemään käsitteiden behavioural economics, behavioural insights ja behavioural sciences eroja (otetaan näitä joskus laajempaan tarkasteluun).
Ai niin, olihan siellä etäyhteyden muodossa myös eräs Cass Sunsteinkin. Hän puhui mm. ihmisten rooleissa muutoksessa tai hankalissa tilanteissa. Osa ihmisistä on nollia ja ykkösiä, eli niitä, jotka reagoivat ensimmäisenä ja tekevät jotain näyttäen esimerkkiä. Osa kakkosia ja kolmosia, jotka seuraavat heitä ja mallintavat heidän käytöstään. Muut ovat nelosia, viitosia, kuutosia jne. jolloin ketjureaktio muuttuu sosiaaliseksi ilmiöksi. Jos halutaan käyttäytymisen muutosta, tulisi muistaa, keihin ollaan vaikuttamassa ja missäkin järjestyksessä.
Loppuun vitsi häneltä: Kuinka monta psykologia tarvitaan vaihtamaan lamppu? Yksi, mutta lampun täytyy haluta itse muutosta.
Tapahtumaa voisi summata sillä, että julkisella puolella tapahtuu paljon käyttäytymistä ohjaavia hankkeita, joiden tueksi on paljon tutkimusta ja monia työkaluja. Esimerkkinä työkaluista mainittakoon OECD:n BASIC-viitekehys, jo aiemmin esiin tuotu käytöksen muutospyörä ja Behaviour Change Support Systems. Näihin kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aihe on ajankohtainen. Vielä tärkeämpää, tapahtuma toi suuremman yleisön tietoisuuteen koko behavioural insights -kenttää. Luotamme siihen, että tietoisuus lisää aiheen hyväksyntää ja vetovoimaa. Sitä kautta yhä useammassa tapauksessa saatetaan jatkossa käyttää laajaa käyttäytymisen muutoksen työkalupakkia.
P.s. Menikö tapahtuma ohi? Ei haittaa. Voit katsoa videotalleenteet jälkikäteen Helsingin yliopiston Unitubesta. Hakutoiminto ei ollut vielä aivan timanttia tätä kirjoittaessa, mutta kuten vanha ja viisas sanonta kuuluu: etsivä löytää. Katseluiloa!