Usein kuulee sanonnan “ihminen on laumaeläin”. Sanonta kuvastaa hyvin viikon ilmiötämme, joka on tällä kertaa laumakäyttäytyminen (eng. herd behavior). Tämänviikkoinen ilmiö lienee monelle tuttu ihan arkikielestäkin. Mietipä lammaslaumaa, joka liikkuu nurmella isossa sumpussa samaan aikaan edeten lammaskoiran paimentaessa. Tai sopulilaumaa, joka epätoivoissaan etsii uusia elinolosuhteita lajimäärän kasvaessa liian suureksi.
Laumakäyttäytyminen ihmisissä
Ilmiö kuvastaa hyvin yksilöiden oman ajattelun ja toimijuuden hukkumista isomman massan liikkeeseen. Lauman toiminta koetaan oman päätöksenteon ohjaajaksi. Koska lauma tekee näin, on se varmasti parempi päätös. Minun on turvallisempi kuulua ja sulautua tämän ison joukon massaan. Laumakäyttäytyminen saattaa näkyä arkisessa päätöksenteossa vaikkapa palaveritilanteessa, jossa suurin osa ihmisistä on jotakin mieltä. Koska valtaosa on jotakin mieltä, saattaa pelkästään se ohjata loppuporukan päätöksentekoa.
Laumakäyttäytymistä on tutkittu paljon esimerkiksi osakemarkkinoilla: Osakemarkkinathan perustuvat paljolti siihen, mitä odotuksia eri yritysten menestykselle, osakemarkkinoille itselleen, koroille, pankkien maksukyvylle jne. kullakin hetkellä annetaan. Lisäksi uutisointi osakemarkkinoista on merkittävä tekijä ihmisten sijoituskäyttäytymiselle. Tietyssä vaiheessa markkinat alkavat kuumentua ja ylikuumentumisen vaara alkaa häämöttää. Osin ylikuumentuminen lienee jopa itseään toteuttava ilmiö. Sitten iskee kulminoitumispiste (öljyn hinnan räjähdysmäinen nousu, suurpankin kaatuminen tms.). Tämän jälkeen alkaa paniikki: nyt äkkiä eroon osakkeista, koska muutkin myyvät. Kohta en saa osakkeistani enää mitään. Suuri osa ihmisistä reagoi juuri samalla tavalla, ja kas, seuraavan suhdannetaantuman avaimet ovat kädessä.
Ikävä oleva esimerkki laumakäyttäytymisestä on juuri nyt ajankohtainen keskustelu Luodon tuhkarokkotapauksesta. Siellä ilmeisen vahva paikallinen mielipidevaikuttaja on saanut bloginsa avulla käännettyä yleisen näkemyksen rokotuksista rokotusvastaisuudeksi. Kun riittävän moni on alkanut rokotevastaiseksi, on siitä itsessään alkanut tulla mielipiteisiin vaikuttava tekijä. Huuhaaseen uskova lauma onkin äkkiä se suurempi kuin tieteeseen nojaavat pienellä paikkakunnalla. Onneksi viimeisimmät uutiset siitä, että tuhkarokkoon sairastuneen lähipiiriä ja paikallisia on päästy rokottamaan, kertovat potentiaalisen epidemian riskin pienentymisestä. Harmillista kuitenkin, että lauman yhdessä tekemä päätös “rokotekriittisyydestä” on merkittävästi ehtinyt heikentää laumasuojaa ja kaikki tämä on pitänyt todistaa vasta sen jälkeen, kun pieni lapsi on jo sairastunut inhottavaan ja vaaralliseen virustautiin.
Miten voi tietoisesti välttää laumakäyttäytymistä?
Eristä päätöksentekotilanne. Laita jokainen pohtimaan itse ratkaisua päässään ja paperille. Kehoita jokaista luottamaan omiin ratkaisuihinsa, jos löytää päätökselleen riittävät perusteet. Jos jotkut henkilöt tunnetaan joukon mielipidevaikuttajina, sulje heidät pois keskustelusta vähäksi aikaa. Ensimmäisenä ääneen sanottu päätös ei välttämättä eikä todennäköisesti ole se paras päätös. Joskus varsinkin suomalainen perinteinen päätöksentekotilanne saattaa olla verkkaista, eikä kukaan oikein uskalla sanoa mitään. Sitten kun joku yksi rohkaistuu esittämään ideansa, muu joukko hirttäytyy tähän ideaan: “Joo, otetaan se.” Tämän sijaan kannattaisi aina keskittyä hiljaiseen, määrään keskittyvään ideointiin, ellei tosissaan haluta yksittäiselle henkilölle ensimmäisenä päähän juolahtavaa ideaa.
Viimeisenä video lauantain ratoksi
Ilmiötä on tutkittu jo ainakin 1950-luvulla Solomon Aschin toimesta. Sosiaalipsykologiassa puhutaan konformisuuskokeista, eli siitä miten ihminen mukautuu muiden päätöksentekoon. Jos video ei ole vielä tuttu, tutustupa, miten ihmisen päätöksentekoa manipuloidaan.
Mukavaa itsenäisen ajattelun lauantaita kaikille.